Voi sitä tuskan määrää, kun kirjoittamaan tottumaton opiskelija yrittää päästä alkuun ensimmäisen raporttinsa kanssa! Monilla opiskelijoilla tuo sama tuska jatkuu vielä opinnäytetyön kohdalla. Keväällä 2014 tekemässäni kehityshankkeessa testasin coachauksen ja itsearvioinnin toimivuutta työselostusten kirjoittamisen ohjauksessa ja arvioinnissa.
Luonnontieteellisillä aloilla ja insinöörikoulutuksessa täsmällistä jäsenneltyä raportointia harjoitellaan muun muassa kirjoittamalla työselostuksia. Laboratoriossa tehdään ensin työohjeissa määriteltyjä kokeita ja niihin liittyviä mittauksia. Saadut mittaustulokset analysoidaan ja työstä kirjoitetaan raportti, joka palautetaan opettajalle arvioitavaksi tiettyyn deadline-päivään mennessä. Viikkojen tai kuukausien kuluttua opettaja ehtii käydä raportit läpi ja antaa palautetta — jos jaksaa. Yksilöllisen palautteen antaminen on työlästä ja suurien opiskelijamäärien tapauksessa saattaa palautteen antaminen viivästyä tai pahimmillaan ainoaksi palautteksi jää pelkkä arvosana ilman minkäänlaista sanallista arviota. Eipä ole ihme, että samat virheet toistuvat opiskelijalla raportista toiseen, eikä kehitystä tapahdu.
Ilman selkeitä tavoitteita opiskelija on tuuliajolla
Coaching on lyhyesti sanottuna ohjausmenetelmä, jossa "ohjataan henkilöä itseään asettamaan tavoitteita ja löytämään keinoja tavoitteiden saavuttamiseen". Kehittämässäni arviointi- ja ohjaustyökalussa hyödynsin ns. GROW-mallia, joka on eräs coachingissa käytetty menetelmä jäsenneltyyn ongelman ratkaisuun. Tässä lyhenteessä ensimmäinen kirjain G viittaa tavoitteiden asettamiseen (goal), joka on omien havaintojeni mukaan yksi tärkeimmistä asioista ohjattaessa opiskelijoita kohti itsenäistä työskentelyä.
Jos opiskelija ei tiedä, mitä häneltä vaaditaan ja odotetaan, on hänen vaikeaa muodostaa itselleen tavoitetta, jota kohti työskennellä. Tämä kuulostaa itsestään selvältä, mutta siitä huolimatta opettajien antamissa tehtävissä ohjeistukset jäävät toisinaan puutteellisiksi. Tästä syystä keskityin ohjaustyökalun kehittämisessä juuri ohjeiden ja arviointikriteerien selkeyttämiseen.
Oheisessa slideshare-esityksessä on käyty läpi työselostusten ohjausmenetelmän kehityshanke tuloksineen ja havaintoineen. Menetelmän käytöstä on tätä kirjoittaessani kokemusta lähes vuoden verran ja kokemukset ovat vakuuttavia. Uuden ohjausmenetelmän myötä opiskelijat ovat kehittyneet tuntuvasti aiempaa nopeammin työselostusten kirjoittamisessa ja selostusten keskimääräinen laatu on selvästi parantunut. Palaan myöhemmässä kirjoituksessa tarkemmin ohjausprosessin käytännön toteutukseen ja samalla laitan jakoon kehittämäni arviointilomakkeen sekä työselostuksen arviointikriteerit.
