Työselostusten coachaava ohjaus ja arviointi käytännössä

Rakentava palaute on yksi keskeinen ohjaava tekijä, kun ihminen kehittää omaa toimintaansa. Tässä esittelen käytännössä kehittämääni fysiikan työselostusten ohjaus- ja arviointimenetelmää. Itsearviointia ja opettajan suullista palautetta hyödyntävää menetelmää voi soveltaa laajasti muidenkin aineiden opetuksessa.

Kirjoituksessani Raportit valmiiksi coachingin avulla esittelin lyhyesti, mistä Coachingissa ja ns. GROW-mallissa on kyse. Kyseinen artikkeli kannattaa lukea ensin, jos nämä käsitteet eivät ole tuttuja.

Tekemiensä laboratoriotöiden jälkeen opiskelijat saivat työstää omaan tahtiin työselostuksiaan. Selostusten palaute- ja arviointiprosessi eteni niin, että opiskelijoille järjestettiin ns. selostuspajoja, joiden aikana opettaja oli itse paikalla sekä neuvomassa selostusten kirjoittamisessa että arvioimassa valmiita selostuksia.

Heti alusta lähtien opiskelijoiden saatavilla oli verkosta ladattava itsearviointilomake sekä tarkka lista työselostuksen arviointiin vaikuttavista asioista eri arvosanatasojen (1-5) mukaan eriteltynä (ks. oheiset kuvat). Näiden lomakkeiden lisäksi opiskelijalla on ollut käytettävissään myös seikkaperäisemmät fysiikan työselostuksen kirjoitusohjeet sekä malliesimerkki hyvästä työselostuksesta.

selostuksen arviointikriteerit

selostuksen arviointikriteerit

selostuksen arviointilomake

selostuksen arviointilomake

Ohjeista ei ole ollut ennenkään pulaa. Haasteeksi onkin osoittautunut se, miten ohjeiden mukaista tekstiä tuotetaan. Oheisen arviointilomakkeen tarkoitus on ohjeistaa vaihe vaiheelta arvioimaan oman työselostuksen laatua mm. rakenteen, sisällön, lopputulosten ja tulosten pohdinnan osalta. Kun arviointi tehdään tällä tavoin näkyväksi ja pilkotaan pienemmiksi osiksi, on opiskelija alusta lähtien paremmin tietoinen siitä, mitä häneltä odotetaan.

Kun työselostus oli opiskelijan mielestä valmis, täytti opiskelija itsearviointilomakkeen. Opiskelija pyysi opettajan paikalle ja työselostus käytiin yhdessä opiskelijan kanssa läpi suoraan tietokoneen näytöltä. Tällainen välitön ja vuorovaikutteinen suullinen palaute on opettajan kannalta nopeaa antaa ja opiskelija pystyy tarvittaessa heti reagoimaan saamiinsa vinkkeihin. Monesti palautteen saatuaan opiskelija halusikin heti tehdä pieniä korjauksia dokumenttiin.

Arviointikeskustelussa oli coachingin hengessä toivomus, että opiskelija itse kertoisi, mikä hänen mielestään oli työssä hyvää ja mikä vaatisi kehittämistä. Aivan ensimmäisen raportin arviointikeskustelu on ollut yleensä enemmän opettajajohtoista, koska siinä on samalla harjoiteltu tunnistamaan, mitä arvosanakriteerit tarkoittavat käytännössä.

Seuraavien raporttien kohdalla opiskelijat ovat jo kyenneet paremmin arvioimaan selostustaan itse. Parhaimmillaan keskustelun lopuksi on opettaja voinut todeta olevansa arvioinnista täysin samaa mieltä opiskelijan kanssa. Mikäli keskustelussa kuitenkin löydettiin kehityskohteita, oli opiskelijalla luonnollisesti mahdollisuus vielä parantaa raporttia ennen lopullista arvosanaa. Opiskelijalla on siis ollut täysi mahdollisuus vaikuttaa lopulliseen arvosanaan.

Kokemukset

Kokonaisuudessaan arviointimenetelmän muuttamisella on ollut hyvin selvästi havaittavia käytännön vaikutuksia. Aikaisemmin yhden laboratoriokurssin aikana opiskelijoiden selostuksissa toistuivat samat tyyppivirheet yhä uudestaan, eikä opiskelijan selostuksen kirjoitustaidoissa tapahtunut kovinkaan paljoa kehitystä kurssin aikana. Nyt kehittyminen on ollut ällistyttävän nopeaa. Kun opiskelija sai palautetta ensimmäisestä valmiista työstään, pystyi hän välittömästi hyödyntämään saamiaan kehitysvinkkejä seuraavien selostusten kirjoittamisessa. Näin tosiaan tapahui myös käytännössä monien kohdalla.

Opettajan aikaa arviointiin on mennyt noin 10-30 minuuttia. Alussa aikaa meni toki enemmän, kunnes opettaja itse oppi antamaan reaaliaikaista palautetta laajahkoista työselostuksista. Perinteiseen opettajalle palautettavien selostusten arviointiin menee aikaa suurin piirtein yhtä kauan. Kyseessä ei siis ole automaattisesti opettajan ajan tai resurssien säästömenetelmä. Opettajan näkökulmasta tämä on kuitenkin helpottanut omaa työtaakan hallintaa. Kun luokan ovi on sulkeutunut, ei yksikään työselostus ole jäänyt odottamaan arviointia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.